Prosessi
Uuden oppiminen (ja tällä alalla se on joka ikinen kerta) mielletään janaksi, joka alkaa, etenee ja päättyy toivottavasti lopputulokseen joka miellyttää. Siitä käytetään usein sanaa projekti.
Minkä monet unohtavat, jokainen projekti on myös prosessi. Se on kaikkea muuta kuin lineaarinen. Toki lopputulos voi valmistua haluttuun aikaan ja halutun kaltaisena, mutta mitä prosessissa tapahtuu onkin pidempi lista.
Uutta tietotaitoa karttuu samalla kun vanha päivittyy tai päätyy roskakoriin, itsetutkiskelu saa tilaa ja loputon luottamus omiin kykyihin taistelee epävarmuutta ja huijari-syndroomaa vastaan. Kontakteja syntyy, katoaa eikä aina edes löydy.
Osa prosessissa syntyvästä tiedosta jää hiljaisena tietona odottamaan uutta tarvetta, osa taasen on kertakäyttöistä (montako kertaa Colt SAA model vuodelta 1873 osuu saman uran varrelle?)
Alla “Calamity Jane” sekä muutama muu oma prosessi, joista ei draamaa puuttunut. Eikä aina selvitty pelkällä parasetamolilla.

Colt SAA Model 1873, U.S. Armeijan tykkimiesten käsiase. Muista malleista sen erottaa helpoiten piipun pituudesta (laivastolla se oli lyhyempi, ratsuväessä pidempi) .

Martha Jane Canary (May 1, 1852 – August 1, 1903), tunnettiin paremmin nimellä Calamity Jane, amerikkalainen rajaseutujen asukas, tarkka-ampuja ja tarinankertoja.
– Wikipedia
Projektin innostusvaihe

Projektin kuohuntavaihe

Projektin pakokauhuvaihe

Projektin loppuunvienti

Alussa oli mielenkiinto

Projektin kyseenalalaistus

Kehuja, uusi innostus

Projektin loputon rendaus

Nyt tämä on valmis eikö niin

Hetkinen mitäs tämä on

Nyt ihan oikeasti saa jo riittää

Hetkinen painoinko SAVE






