Tarkkaile graafista ilmettäsi.

kimmo.markkanen@gmail.com – 040 539 1439

MISC

Tonttujen kutsu

Yksi kiehtovimmista “tietokirjoista” joihin olen elämässäni törmännyt on hollantilaisen Wil Huygenin kirjoittama ja Rien Poortvlietin kuvittama Suuri Tonttukirja.

Kyse ei kuitenkaan ole Pukin pikku apulaisista, vaan hollantilaisille (kenelle ei) niin rakkaista puutarhatontuista. Kirjassa listataan kaikki mahdollinen mikä pikkuväestä tulee tietää, upeiden yksityiskohtaisten kuvitusten kera.

Ei pidä myöskään unohtaa jatko-osaa Tonttujen Kutsu, jossa kirjailijat seikkailevat pikkuväen kutsusta Suomesta Siperiaan, korjaamassa ensimmäisen osan vääriä käsityksiä pikkuväen elämästä. Matka tapahtuu kuvitettuna metsän eläinten, tonttujen, lumimiehen ja peikkojen seurassa.

Fantasian lisäksi tarinalla on vakava puolensa, jossa kerrataan ties kuinka monetta kertaa miten ihmisten ja muiden elollisten on tultava toimeen samassa maailmassa, keskenään, eläen sopusoinnussa toistensa ja luonnon kanssa.

Siperiantonttu, ja peikoista eritoten Räkäkurlu olivat todella pelottavia nuorelle lukijalle (vähän ovat vieläkin.)

3D-mallintajalle hahmo-inspiraatiota oli myös vähintäänkin tarpeeksi.

Gnomes, eli Suuri Tonttukirja. (Leven en werken van de kabouter)
Kirjoittanut Wil Huygen, kuvittanut Rien Poortvliet. WSOY 1978. (Kuva: Wikipedia)

Ei pidä unohtaa myöskään jatko-osaa Tonttujen kutsu (De oproep der kabouters) .
Kirjoittanut Wil Huygen, kuvittanut Rien Poortvliet. WSOY 1982. (Kuva: Wikipedia)

Kuvassa on noin 200-vuotias, nuorehko tonttumies, pukeutuneena perinteiseen punaiseen hiippalakkiin (niiden väri vaihtelee maailman eri kolkissa). Tonttu ei koskaan esiinny pää paljaana.

Niinku sanotaan:

Hei maailma.

Kimmo Tapio Markkanen. Joulukuun 1970 lapsi, x-sukupolven kovien katujen kasvatti.

Journalistiikasta ja kirjapainosta ponnistanut mainosgraafikko, web-yleismies ja pelisuunnitteilja. Opettaja. Digitaalinen taiteilija. Muusikko.

Ohjelmistojen lisäksi palettiin kuuluu kerronta (narratiivi, tekstuaalinen ja visuaalinen), symboliikka ja semiotiikka, kohderyhmäajattelu, UI ja UX -asiat, julkaiseminen sekä äänenkäsittely ja säveltäminen.

Tähän kohtaan:

Show-off

3D-mallintaminen lienee jo vanhaa taikinaa, mutta PBR-materiaalit ja edistyksellinen renderointi lienevät kovassa huudossa piakkoin. Toki, peliteknologiaa kenties kehitettin pelikäyttöön:

Wobo, pikkuinen robotti. Alkuperäinen konsepti Larissa Saloranta

Tosin, se on vähän sama kuin televisiosta olisi saanut tulla vain amerikkalaisia poliisisarjoja. Archviz ja product viz tarjoavat paljon mahdollisuuksia uudenlaiseen markkinointiin ja tuotesuunnitteluun, varsinkin kun tarvitset jotain mitä ei valmiina ole. Tai jotain mitä ei ole enää.

Tyyppitalo n:o 4 vuodelta 1937. Blender ja Substance painter, Eevee-render. Proof of Concept. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyppitalo

Alussa oli

Karvahattu

Kasteessa minut nimettiin ainakin metsän jumalan mukaan (kaikkien suvun miesten toinen nimi on Tapio) ja sukunimi liittyi joko silloiseen valuuttaan tai kuuluisaan pankkiryöstäjään. Arvatkaa vaan, miksi nuorta Markkasta kutsuttiin koko 1980-luvun ajan.

Jos taas haluaa kunnolla kaninkoloon ja tietää miksi “Kimmo” oli aikanaan suosittu nimi, kannattaa tutustua Eino Leinon runoon Kimmon kosto. En voi käsittää, miten tarinan sisältö liittyy (väitetysti) nimen suosioon…

Minä olen nimittäin ihan hyvätapainen ja sympaattinen.

kimmo.markkanen@gmail.com – 040 539 1439

MISC