Kansan kynttilä
Astronautti, palomies, kansainvälinen seikkailija, mitä vaan nuoren miehen päässä nyt sitten pyöriikään.
Opettaja?
Minähän olin se tyyppi jolle takapenkki ei ollut ikinä tarpeeksi leveä ja jokainen naseva välihuomautus oli lausumisen arvoinen.
Kävi vaan niin, että tallatessani Kouvolan kovia katuja entinen kirjapainoalan opettajani Björn av Hildebrandt (nimi muutettu) tallasi vastaan, ja kertoi, että paikallinen AMK tarvitsisi “graafisen alan” opettajaa.
Käytännössä se tarkoitti ohjelmistoja, mutta siitä maksettiin! Sitäpaitsi:
– Onks sulla mitään pätevyyksiä?
– No ei, mut mä osaan PhotoShoppia.
– Voit sie milloin aloittaa?
Kaikki sarkasmi sikseen, ei kukaan tee 25 vuotta mitään mitä ei koe arvokkaaksi. Haluaisin nähdä asian niin.
Neljännesvuosisataan on mahtunut uusia asioita joita ei enää muisteta, hypeä joka ei toteutunut, uusien teknologioitten opettelua joita ei enää käytetä mutta myös 25 vuotta pyrkimystä olla 5 vuotta aikaansa edellä.
Painotuotteen taitosta sen digitaaliseen julkaisuun, www-sivuista julkaisujärjestelmiin, internetistä sosiaaliseen mediaan, kuvapankeista meemeihin.
Tämän sivuston monet kuvat on muuten tuotettu pelimoottorilla. Sillä samalla ohjelmistolla jolla tehdään videopelejä, joissa yleensä ammutaan zombeja apokalyptisessä maisemassa.
Tuote- ja arkkitehtooninen visualisointi lienee sitä jo-arkipäivää ja seuraavaa osaamistarvetta.
Kirjan julkistustilaisuudessa juhlakansa taatusti muistaa kun vähän ennen kahvitarjoilua pieni ja hennon oloinen iäkäs nainen sanoi: “Eikös minun pitänyt lausua runo?”
Järjestäjien tajuttua unohduksensa ja pika pikaa etsien vielä päällä olevaa mikrofonia, rouva käveli penkkirivien eteen, kääntyi yleisön puoleen ja antoi palaa reippaasti yli 80dB voimalla, minuuttitolkulla, pitkän rivin säkeitä suoraan ulkomuistista. Nyt ei tarvittu teknologiaa. Näin se oli ennenkin hoidettu.
Suoraan toisenlaisiin tunnelmiin. Opettajan työssä aiheella (subject matter) on toisinaan vähänlaisesti väliä. Jos pikseliä / verteksiä joutuu jahtaamaan päivätolkulla, lainaan itseäni:
– Ei se stock art -hevonen tai saksofoni ole ainoita vaihtoehtoja.
Myöhemmin sain kuulla, että tunneillani “hevosaihe oli kielletty.” Olen vilpittömästi pahoillani…
kimmo.markkanen@gmail.com - 040 539 1439 